Kuusankosken Kamarilaulajat ei tingi laadusta Kuusankosken Kamarilaulajien joulukonsertti Kuusankosken kirkossa 12.12.2000. Johtaa Taina-Maaria Rautasuo. Muut esiintyjät: Ville Urponen, urut, Seppo Kuoppa, laulu, Kirsi Saari, piano, Ilona Hennen, huilu, Simo Helkala, kitara ja Jyrki Jämsén, basso. Joulu on musiikin aikaa Kuusankoskellakin. Viimeistään silloin jokainen itseään kunnioittava kuoro laulaa tai laulattaa yleisöään aiheeseen liittyvän musiikin puitteissa. Jos toiminta on muuten ollut vaatimatonta vuoden aikana, niin jouluna viimeistään repäistään. Kuusankosken Kamarilaulajat ei kuulu noihin silloin tällöin esiintyjiin. Tätä todisti jo ohjelmavalinta. Luonnollisesti ohjelmaan kuului myös perinteistä joulumusiikkia, mutta suuri osa illan tarjonnasta poikkesi totunnaisuudesta. Tämä on selkeä osoitus siitä, että kuoro ei toiminnassaan keskity ainoastaan yhteen kohteeseen, vaan tarkoituksena on kehittää ohjelmistoa useampaan suuntaan. Kooltaan Kuusankosken Kamarilaulajat on ihanteellinen kamarikuoro. Kuoro ei ole ainoa kuoro, joka joutuu taistelemaan tasapainon kanssa. Miesäänet kaipaisivat vahvistusta, mutta hyvä näinkin. Ansiot ovat suuremmat kuin epäkohdat, joille kuoro ei voi mitään. Tilanne parani hieman, kun kuoro meni parvelle. Akustiikan salat ovat selvittämättömät. Kuoron johtaja, Taina-Maaria Rautasuo on trimmannut kuoronsa ehjäksi kokonaisuudeksi, jonka kruununa soi heleät, yksimieliset sopraanot. Puhtaus on kuorolla laatuluokkaa riippumatta vaikeusasteesta. Rautasuosta kuoro on saanut varman johtajan, jolla ei ole turhia ennakkoluuloja. Tästä esimerkkinä 1500-luvulta kotoisin oleva In dulci jubilo, johon Kirsi Saaren piano-osuus toi poikkeuksellisia jännitteitä. Erikoinen ja hilpeä oli myös John Rutterin Shepherd´s pipe Carol. Joulun ilona esitykseen toi moderni piccolo-soolo siinä määrin, että yleisökin innostui väliaplodeihin. Illan solistilla, Seppo Kuopalla on äänessä täysi jännite. Kirkon holvisto kaksinkertaistaa tapahtumat ja nopeissa kuvioissa syntyy näin soinnillisia päällekkäisyyksiä. Kaiku on laulajankin kannalta kaksipiippuinen juttu, mutta se ei estänyt kuulijaa tekemästä omia johtopäätöksiä siitä, kuinka Kuoppa on edistynyt laulajanurallaan. Konsertin alku- ja välipaloista vastasi urkuri Ville Urponen jykevällä tavalla. Hän hoiti myös tarvittavat urkusäestykset. Kuusankosken Kamarilaulajien konsertista selvisi, että joulumusiikissa on tapahtunut jotain. Kaikella kunnioituksella perinteistä kohtaan pieni ripaus pippuria jokavuotiseen kastikkeeseen tekee terää ja herättää uteliaisuutta. Kuusankosken Kamarilaulajien jouluisessa konsertissa oli tuota uutuutta. Odottamattomat aromit pitivät kuulijan pirteänä ja osoittivat, että joulu on uusi ja toisenlainen tapahtuma joka vuosi. MATTI INKINEN